Tähtäimessä kultasakaali

Rautavaaran kultasakaalihavainto aloitti kuuman keskustelun siitä, miten vieraslajiin/tulokaslajiin tulee suhtautua. 26.3.2019 Maa- ja Metsätalousvaliokunnan mietinnössä ei keskitytty vain kultasakaaliin, vaan mietintö käsitteli erityisesti uusia toimia haitallisten vieraslajien poistamiseksi Suomen luonnosta.

Vieraslajilla tarkoitetaan kasvia, eläintä tai muuta eliölajia, jonka ihminen on tahattomasti tai tarkoituksella tuonut lajin luontaisen levinneisyysalueen ulkopuolelle. Haitallisella vieraslajilla tarkoitetaan vieraslajia, jonka on todettu uhkaavan tai haittaavan luonnon monimuotoisuutta ja ekosysteemien vaikutusta ihmisten hyvinvointiin.

Uusia keinoja haitallisten vieraslajien poistamiseksi luonnosta on mm., että pyynnissä saa käyttää apuna keinovaloa, yötähtäimiä ja ääntä synnyttävää koneellista laitetta. Myös metsästyskorttivaatimus poistettiin pyydettäessä seuraavia haitallisia isompia vieraslajeja: supikoira, minkki, piisami, pesukarhu ja rämemajava.

Vaikka tarkoitus onkin Suomen luontaisen monimuotoisuuden turvaaminen, hallituksen esitys sai myös kritiikkiä osakseen. Arvostelua herätti mm. edellä mainittu metsästyskorttivaatimuksen poistaminen sekä erityisesti pesimäaikaisen rauhoituksen poistaminen naarailta, jotka eivät liiku pentueen kanssa, sillä pesimäaikana pennullisten emojen tappaminen johtaa suurella todennäköisyydellä emoistaan riippuvaisten pentujen nääntymiseen hengiltä, mitä ei mitenkään voida pitää hyväksyttävänä.

Onko kultasakaali sitten yksinomaan tulokaslaji vai sittenkin vieraslaji? Tulokaslaji se on sillä perusteella, että se on tullut Suomeen omin käpälin, vaikka Suomi ei ole sen luontaista levinneisyysaluetta.

Lähes kaikki poliitikot jakavat vahvan yhteisen näkemyksen, että ilmastonmuutos on ihmisen omilla toimillaan aikaansaama, mikä on mahdollistanut kultasakaalin leviämisen kohti pohjoista Eurooppaa. Siten se pitäisi Suomessa pystyä luokittelemaan vieraslajiksi. Haitallisten vieraslajien tapaan kultasakaali uhkaa Suomen alkuperäislajeja kilpailemalla samoista resursseista, saalistamalla, levittämällä tauteja ja loisia. Riistakeskuksen mukaan sakaali koiraeläimenä kykenee risteytymään sekä koiran että suden kanssa. Sekä koirasakaaleja että sakaalisusia on tavattu Euroopassa.

En kaipaa tähän maahan yhtään enempää koirasuden kaltaisia hybridejä. Vaikka Luonnonvarakeskuksen asiantuntija Riku Lumiaro sanoi, että yksi syy kultasakaalin leviämiseen on Suomen pieni susikanta, en suinkaan suosittele Suomen susipopulaation kasvattamista, vaan kultasakaalin siirtämistä riistalajiksi. Sillä jos kultasakaali vakiintuu Suomen lajistoon, on sen kannan hallinta erittäin vaikeaa ja kallista.

Kun kultasakaalia nyt kuitenkaan viime vaalikaudella ei hallituksen esityksen mukaisesti siirretty vieraslajilain tarkoittamasta vieraslajista metsästyslain mukaiseksi riistalajiksi, olemme tilanteessa, jossa kultasakaalin Suomeen luontaisesti levittäytyvien yksilöiden tappaminen on luonnonsuojelulain nojalla kielletty. Nyt kultasakaali ehtii levittäytyä ja vakiintua osaksi luontaista lajistoamme huomattavasti nopeammin kuin tilanteessa, jossa laji olisi säädetty hallituksen esityksen mukaisesti riistalajiksi jo ennakolta.

Luotan, että maa- ja metsätalousministeri Jari Leppä tuo lakiesityksen kultasakaalin luokittelemisesta riistalajiksi uudelleen hallituksen esityksenä eduskuntaan, vaikka asia Keskustapuolueen sisällä onkin kinkkinen. Viime vaalikaudella Keskustapuolueen maa- ja metsätalousvaliokunnan edustajat edellyttivät kultasakaalin luokittelua vieraslajiksi, kun taas keskustalainen maa- ja metsätalousministeri Leppä oli hallituksen linjoilla. Samoin olivat myös Vasemmistoliiton, SDP:n, RKP:n ja KD:n valiokuntaedustajat, jotka jättivät hallituksen esityksen vastaisen vastalauseen maa- ja metsätalousvaliokunnan mietintöön. Myös Vihreiden valiokuntaedustaja jätti oman vastalauseensa asiassa.