Myllykoski ja Kontula ”korkkasivat” valtiopäivätoimet

Vasemmistoliiton kansanedustajat Anna Kontula ja Jari Myllykoski vaativat nopeita toimia sosiaali- ja terveyspalveluiden asiakasmaksujen ulosottojen vähentämiseksi. Sote-asiakasmaksuja on ulosotossa ennätysmäärä ja siksi asiakasmaksulaki on edustajien mukaan uudistettava viipymättä. Vuonna 2018 sosiaali- ja terveyspalveluista määrätyistä asiakasmaksuista peräti 386 471 kappaletta päätyi ulosottoon. Kasvua edelliseen vuoteen oli lähes viidennes ja vuoteen 2012 verrattuna ulosottojen määrä on yli kaksinkertaistunut.

– Palvelumaksuja kasaantuu yleensä eniten ihmisille, joilla on vähiten rahaa niitä maksaa. Perintä ja luottotietojen menetys tarkoittavat elämän vaikeutumista ja taloudellisen tilanteen heikkenemistä edelleen. On myös näyttöä siitä, että maksut syrjäyttävät palveluista pienituloisia, Myllykoski sanoo.

Torstaina jättämässä toimenpidealoitteessaan Myllykoski ja Kontula vaativat asiakasmaksulain uudistusta, jossa terveyskeskusmaksut poistetaan ja pienituloisille tarkoitetun huojennusmekanismin käyttöä laajennetaan. Nykyisin huojennusmekanismin käytössä on suuria kuntakohtaisia eroja ja laki velvoittaa soveltamaan huojennusmekanismia vain maksukyvyn mukaan määrättyihin maksuihin, eikä tasamaksuihin.

– Perintään päätyi viime vuonna noin 69 000 terveyskeskusmaksua, joilla ei ole julkiselle taloudelle juurikaan merkitystä. Sen sijaan yksittäisen ihmisen arjen kannalta perintä voi johtaa kohtuuttomiin tilanteisiin, Kontula sanoo.

Terveyskeskusmaksujen poistamisen on arvioitu maksavan 68 miljoonaa euroa. Uudistuksella voitaisiin madaltaa kynnystä terveysasemilla asioimiseen ja kaventaa terveyseroja.

 

--

Toimenpidealoite

asiakasmaksujen ulosottojen vähentämiseksi

Eduskunnalle

Vuonna 2018 sosiaali- ja terveyspalveluista määrätyistä asiakasmaksuista 386 471 kappaletta päätyi ulosottoon. Kasvua edelliseen vuoteen oli lähes viidennes ja vuoteen 2012 verrattuna vireille tulleiden asiakasmaksujen ulosottojen määrä on yli kaksinkertaistunut.

Palvelumaksuja kasaantuu yleensä eniten ihmisille, joilla on vähiten rahaa niitä maksaa. On näyttöä siitä, että maksut syrjäyttävät palveluista pienituloisia. THL:n tutkimuksien mukaan sosiaalipalvelujen asiakkaista 20–30 prosentilla korkeat asiakasmaksut ja heikko taloudellinen tilanne ovat vaikeuttaneet palvelujen saamista.

Perintään päätyi viime vuonna noin 69 000 terveyskeskusmaksua (enimmillään 20,60 euroa). Tämä osoittaa, että hyvin pienetkin velat viedään perintään. Summilla ei ole julkiselle taloudelle juurikaan merkitystä, mutta yksittäisen ihmisen arjen kannalta voi perintä johtaa kohtuuttomiin tilanteisiin. Perintä ja luottotietojen menetys tarkoittavat elämän vaikeutumista ja taloudellisen tilanteen heikkenemistä edelleen.

Suomeen tarvitaankin kiireisesti asiakasmaksulain uudistus, jossa terveyskeskusmaksut poistetaan ja pienituloisille tarkoitetun huojennusmekanismin käyttöä laajennetaan. Terveyskeskusmaksujen poistaminen madaltaisi kynnystä terveysasemilla asioimiseen ja kaventaisi terveyseroja. Uudistus maksaisi arviolta 68 miljoonaa euroa.

Samalla tulisi varmistaa myös muiden asiakasmaksujen osalta, ettei kukaan menetä luottotietojaan siksi, että ei selviä sellaisten palvelujen maksuista, jotka julkinen valta on katsonut hänelle tarpeelliseksi. Asiakasmaksulain nykyisessä huojennuspykälässä on jätetty kunnille huomattavaa liikkumavaraa asiakasmaksujen perimättä jättämisen ja alentamisen suhteen, minkä seurauksena huojennusmekanismin käytössä on myös suuria kuntakohtaisia eroja.

Terveydenhuollon maksujen osalta laki velvoittaa soveltamaan huojennusmekanismia vain maksukyvyn mukaan määrättyihin maksuihin, kun taas tasamaksujen osalta velvoittavaa lainsäädäntöä ei ole. Näin ollen tarve velvoittavan lainsäädännön laajentamiselle on ilmeinen.

Edellä olevan perusteella ehdotan / ehdotamme,

että hallitus ryhtyy toimenpiteisiin terveyskeskusmaksujen poistamiseksi, asiakasmaksulain huojennyspykälien vahvistamiseksi ja ulosottoon menevien asiakasmaksujen vähentämiseksi.

Helsingissä 2.5.2019

­­­­­­­­­­­­­­­­­­­­­­­

Anna Kontula/vas.

Jari Myllykoski/vas.

Yksi kommentti aiheesta “Myllykoski ja Kontula ”korkkasivat” valtiopäivätoimet

Comments are closed.