Irtisanomissuojan murentaminen ei perustu tosiasioille

Hallituksen esitys irtisanomissuojan heikentämiseksi on ajamassa maata yleislakkoon tai vähintäänkin voimakkaisiin työtaistelutoimiin. Sanonta "niin metsä vastaa kuin sinne huudetaan" toteutuu varmuudella, eikä enää kokoonnuta toreille banderollien kanssa vaan näytetään millainen voima on hiljaisuudella.

Pääministeri Sipilä, sinulla olisi vielä mahdollisuus olla valtiomies, luopua hankkeesta ja olla aiheuttamatta notkahdusta vientiteollisuuden ja työllisyyden myönteiselle kehitykselle. Miksi viedä ideologista esitystä härkäpäisesti eteenpäin vaikka sille esitetyt perusteet ovat osoittautuneet äärimmäisen heiveröisiksi? Irtisanomissuojaa koskevaa keskustelua seuratessa tuleekin väistämättä mieleen että, muuttuuko oma uskomus todeksi kun sitä toistaa riittävän monta kertaa.

Työsuhdeturvaan ja ammattiyhdistysliikkeeseen kohdistuva viimeinen ideologinen hyökkäys on yritetty naamioida työllisyyspolitiikaksi, vaikka näyttö työllisyysvaikutuksista puuttuu. Vaikutusarvioita on tilattu sekä elinkeinoelämän että palkansaajien tutkimuslaitoksilta, ja tulokset ovat yhteneviä: tutkimustieto ei osoita irtisanomissuojan heikentämisen lisäävän työllisyyttä.

Sen sijaan, että hallitus suhtautuisi vaikutusarvioihin ja tutkimustietoon niiden ansaitsemalla vakavuudella, se on päättänyt jatkaa työllisyysmantran hokemista laput silmillä. Heikennyksiä perustellaan Saksan ja Ruotsin esimerkeillä, vaikka OECD:n mukaan irtisanomissuoja on molemmissa maissa Suomea vahvempi.

Suomalaisen irtisanomissuojan väitetty korkea taso onkin sitkeä myytti. Työsopimuslain tunteva yrittäjä pääsee kyllä eroon työntekijästä, joka tekee tehtävänsä huolimattomasti tai käyttäytyy epäasiallisesti. Nämä ovat laillisia perusteita jo tällä hetkellä. Erityisesti taloudellisista ja tuotannollisista syistä irtisanominen on Suomessa kansainvälisesti vertaillen helppoa.

Hallituksen esitys koskisi satoja tuhansia työntekijöitä ja toisi työpaikoille tarpeetonta epävarmuutta ja mielivaltaisen kohtelun uhkaa hämärtäessään irtisanomisperusteita. Myöskään perusteita esitetylle 20 hengen rajalle ei ole kerrottu, eikä esityksen vaikutuksia yritysten kasvuhalukkuuteen ole huomioitu. Tarpeettomia lainsäädännöllisiä kynnyksiä yritysten kasvulle ei tulisi luoda, eikä työntekijöitä asettaa keskenään eriarvoiseen asemaan.

Ei voi olla myöskään oikein, että pärstäkerroinirtisanomisia lietsotaan samalla kun määräaikaisella työntekijällä ei ole edes oikeutta päättää työsuhdetta koeajan päätyttyä. Hallituksen vastakkainasetteluun perustuvan politiikan sijasta suomalaisia työmarkkinoita on uudistettava tasapainoisesti ja rakentavasti. Kohtaanto-ongelmaa ei ratkaista työntekijöitä kyykyttämällä vaan panostamalla koulutukseen ja työvoimapolitiikkaan sekä uudistamalla sosiaaliturvaa kannustavampaan suuntaan.

Vastaa

Sähköpostiosoitettasi ei julkaista. Pakolliset kentät on merkitty *