Työvoiman tarveharkintaa ei saa romuttaa

Kansanedustaja Jari Myllykosken tiedote 29.9.2017
Julkaistavissa heti

Kansanedustaja Jari Myllykoski (vas.) ei hyväksy eduskunnassa tehtyä lakialoitetta työvoiman tarveharkinnan poistamisesta. Myllykosken mukaan tarveharkinnan poisto lisäisi riskiä alipalkkaukseen ja muuhun harmaaseen talouteen.

Tarveharkinta tarkoittaa sitä, että EU- ja ETA- maiden ulkopuoliset työntekijät voivat saada työluvan Suomeen vain, jos viranomaisten tulkinnan mukaan kyseisiä ammatinharjoittajia ei ole Suomessa saatavilla.

Työmarkkinat mullistuivat, kun Itä-Euroopan uusien EU-jäsenmaiden työntekijät tulivat. Alipalkkauksen kaltaiset ilmiöt ja harmaa talous yleistyivät. Tämä syrjäyttää työmarkkinoilta suomalaisia työntekijöitä ja myös sellaisia yrittäjiä, jotka haluavat hoitaa työantajavelvoitteensa kunnialla, Myllykoski sanoo.

Myllykoski ymmärtää lakialoitteen ajatuksen EU:n ulkopuolisten työntekijöiden aseman parantamisesta. Myllykoski kuitenkin muistuttaa, että tarveharkinnan poisto johtaisi yhteiskunnan kannalta haitalliseen, hallitsemattomaan muutokseen.

Työntekijöiden aseman parantuminen on idealismia vailla arjen realismia. Sekä EU:n itäisissä jäsenmaissa että EU:n ulkopuolella on niin matalan palkkatason maita, että tie palkkojen halpuuttamiseen on käytännössä rajaton.

Myllykosken mukaan ammattitaitoisen työvoiman saatavuuden parantamiseen on löydettävissä parempia keinoja kuin työvoiman tarveharkinnan poisto.

Tarvittaisiin positiivisia kannustimia työttömyysturvaan, kuten ansiosidonnaisen päivärahan osittaminen, toimivia muuttokannustimia, kuten asunnon myynnin voittoverosta vapauttaminen työn perässä muutettaessa. Toisaalta tarvitaan muuntokoulutusta, työttömien koulutuksen parantamista ja liikkuvuutta tukevaa asuntopolitiikkaa.

Myllykosken mukaan positiivia rakennemuutoksia varten tarvittaisiin samankaltainen rahasto kuin negatiivisia rakennemuutoksia varten.

Näin esimerkiksi Lounais-Suomen alueella voitaisiin vastata äkkiä kasvaneeseen työvoiman tarpeeseen. Tulee pystyä vastaamaan positiivisiin rakennemuutoksiin koulutuksen, asuntorakentamisen ja liikenteen kautta. Pitää myös kehittää työvoiman liikkuvuutta parantamalla asuntotarjontaa.

– Emme voi yksinkertaisesti vain nostaa käsiä pystyyn kotimaan työttömyysongelman suhteen ja tuoda ulkomailta työntekijöitä, joiden ainoa kilpailuvaltti kotimaisiin työttömiin nähden voi olla heidän hintansa, Myllykoski sanoo.

Lisätietoa:

Kansanedustaja Jari Myllykoski
Puh. (09) 432 3119
jari.myllykoski@eduskunta.fi