Ydinasevaltion sotaisalla retoriikalla on rajansa

Kun Yhdysvaltain presidentti Donald Trump huutaa Pohjois-Korealle ja samalla koko maailmalle Pohjois-Korean saavansa vastaan "tulta ja raivoa", jos maa jatkaa Yhdysvaltain uhkailua, ”sellaista tulta ja raivoa, jota maailma ei ole ennen nähnyt”, herää kysymys mitä suurvallan päämies tällä tarkoittaa ja miten pitkälle hän on valmis retoriikassaan menemään?

Tänään tulee kuluneeksi 72 vuotta siitä, kun maailma näki ja koki jotain sellaista, mitä ei oltu koskaan ennen nähty ja koettu: Yhdysvallat pudotti ensimmäisen atomipommin Hiroshimaan 6.8.1945 ja päivälleen 72 vuotta sitten 9.8.1945 vuorossa oli Nagasaki. Pommi tappoi Nagasakissa 74 000 ihmistä vuoden 1945 loppuun mennessä ja aiheutti suurta inhimillistä kärsimystä, jonka vaikutukset ovat seuranneet iskusta eloonjääneitä tähän päivään asti. Irvokasta, mautonta ja pelottavaa juuri nyt.

Juuri nyt sodan ja tuhon retoriikka on pelottavan käsin kosketeltavaa. Pohjois-Korea vastasi Trumpin uhkauksiin uhittelemalla itse lisää keskiviikon vastaisen yönä. Pohjois-Korea ilmoitti suunnittelevansa iskuja lähelle Yhdysvaltain strategisia tukikohtia Guamin alueella. Aiemmin tällä viikolla Pohjois-Korea uhkasi kostavansa sitä vastaan langetetut pakotteet "tuhatkertaisesti" Yhdysvalloille.

Kansainvälisen yhteisön merkitys on liudentunut valitettavan ohueksi ja toimimattomaksi.   Pohjois-Korea on jatkanut mannertenvälisten ohjusten kehittämistä ja niiden varustamista ydinkärjillä kansainvälisestä vastustuksesta huolimatta. Viime lauantaina YK esiintyi vihdoin yhtenäisenä ja asetti Pohjois-Korealle uusia kansainvälisiä talouspakotteita, joihin myös Kiina ja Venäjä sitoutuivat. Pakotteet kieltävät pohjoiskorealaisen raudan, rautamalmin, kivihiilen, lyijyn, lyijymalmin ja merenelävien ostamisen. Lisäksi Pohjois-Korean pankkitoimintaan ulkomailla asetetaan uusia rajoituksia.

Pohjois-Korean ja Yhdysvaltain keskinäinen uhittelu on noussut aivan uudelle tasolle Donald Trumpin aikana. Trump on tunnetusti politiikassaan taipuvainen liioitteluun, mutta nyt hänen sotaisa retoriikkansa saa todella pelottavia piirteitä. Tässä uhittelussa on hyvä muistaa, että molemmat ovat ydinasevaltoja.

Ydinaseet ovat olleet ainoa joukkotuhoase, jota ei ole kielletty kansainvälisellä sopimuksella. Nyt tilanne on muuttunut, sillä YK:ssa hyväksyttiin 7.7.2017 maailman ensimmäinen ydinasekieltosopimus. Ydinaseet kieltävä kansainvälinen sopimus aukeaa valtioiden allekirjoituksille 20. syyskuuta. Myös Suomen pitäisi allekirjoittaa se ensimmäisten joukossa. Nagasaki ja Hiroshima ovat varoittavia esimerkkejä siitä millaista tuhoa ydinaseet voivat saada aikaan.

 

 

 

Tweet about this on Twitter0Email this to someoneShare on Facebook1