Yhteismetsillä parempaa metsänhoitoa Suomeen

Oletko kuullut yhteismetsistä? Ei se mitään, ei ole kovin moni muukaan. Yhteismetsä on sellainen metsä, joka on muodostettu yhdistämällä yksityisten omistamia metsiä. Osakkaat päättävät metsänhoidosta, ja käytännön toimista huolehtii osakkaiden nimeämä toimikunta tai toimitsija. Yhteismetsissä harjoitetaan taloudellisesti, sosiaalisesti ja ekologisesti kestävää metsätaloutta.

Yhteismetsän pitäisi olla tunnetumpi vaihtoehto etenkin niille lukuisille kaupungeissa asuville suomalaisille, jotka perivät metsää kaukaa nykyiseltä asuinpaikalta. Tällä hetkellä suomalaisen metsän tilaa heikentävät toisaalta pirstoutuminen perinnönjaossa aina pienemmiksi ja pienemmiksi metsätiloiksi, ja toisaalta perikuntien etäällä olevien metsien hoitamatta jääminen. Tilanne heikentää sekä yksittäisten metsänomistajien omaisuutta että koko Suomen kansantaloutta.

Yhteismetsiä koskee oma verotuslainsäädäntö. Yhteismetsään liityttäessä metsänomistajalle ei aiheudu luovutusvoiton veroa, mikäli liitettävän metsän arvo ja saatujen osuuksien arvo ovat yhtä suuret. Yhteismetsää verotetaan erillisenä verovelvollisena. Yhteisetuuden verokanta on pääomatulojen verokantaa alhaisempi. Tilikauden ylijäämä voidaan jakaa osakkaille, ja ylijäämä on verovapaata tuloa.

Yhteismetsien perustamista ja määrän kasvua edistäviä kannustimia on perusteltua kehittää. Yksi keino olisi perintöveron keventäminen silloin, kun perikunnan metsistä muodostetaan yhteismetsä tai ne liitetään osaksi yhteismetsää. Näin välttyisimme passiiviselta metsän omistajuudelta, jossa on suuri joukko omistajia, jotka eivät tiedä missä omaisuus sijaitsee tai saati kuinka sitä pitäisi vaalia.

Nyt ja lähitulevaisuudessa Suomen metsiin kohdistuu suuret käyttöpaineet. Kasvava biotalous tarvitsee raaka-ainetta. Sipilän hallitus on muuttanut useita veroja, jotta puuta lähtisi liikkeelle. Kuitenkaan metsälahjaveron kevennys tai varainsiirtoveron poisto eivät koske yhteismetsiä. Siksi olen tehnyt hallitukselle toimenpidealoitteen, jotta yhteismetsien tunnettuus ja suosio kasvaisi. Yksi keino voisi olla perintöveron keventäminen silloin, kun peritty metsä liitetään yhteismetsään. Aloitteeni keräsi kannatusta kaikista eduskuntapuolueista. Toivottavasti se etenee hallituksen valmisteluun.

Yhteismetsä ei ole mikään uusi keksintö, vaan niitä on ollut Suomessa jo 1800-luvulta lähtien. Yhteismetsän hyötyjä ovat metsän säilyminen yhtenä kokonaisuutena, mikä voi olla taloudellisesti järkevää hoitotöiden ja puun myynnin osalta, sekä vaivattomuus osakkaalle. Tällä hetkellä Suomessa on 371 yhteismetsää, joissa on osakkaita vajaat 25 000. Yhteismetsien kokonaispinta-ala on 663 000 hehtaaria, mikä on lähes viisi prosenttia Suomen yksityismetsien pinta-alasta. Metsää omistavia kuolinpesiä puolestaan oli vuoden 2014 lopussa lähes 45 000, ja niiden omistuksessa oli 1 039 000 hehtaaria metsämaata. Tämä vastaa kuuden prosentin osuutta metsämaan yhteenlasketusta pinta-alasta, joten potentiaalia yhteismetsien muodostamiseen on.

Yhteismetsä antaa metsänomistajalle helpotusta omaisuuden hoitoon ja takaa tasaisemman tulon. Osakas pääsee hyötymään kestävästä metsätaloudesta, mutta ei välttämättä tarvitse itse olla metsänhoidon asiantuntija. Yhteismetsä on ikään kuin hyvä ja turvallinen salkunhoitaja.

Metsän käytön voimakas lisääntyminen aiheuttaa riskin luonnon monimuotoisuuden heikkenemiselle ja puun riittävyydelle. Yhteismetsän hyvä puoli on myös se, että jos metsiä hoidettaisiin paremmin ja isommissa kokonaisuuksissa, voitaisiin näitä riskejä hallita paremmin. Myös metsän vapaaehtoinen suojeleminen Metso-ohjelman turvin pitäisi huomioida.

Tweet about this on Twitter0Email this to someoneShare on Facebook0