Etusivu

Jos edustajatoimestaan luopuva tai eduskuntavaaleissa uudelleen valitsematta jäänyt henkilö on ollut työsuhteessa ennen kansanedustajuutta, ei hänellä yleensä ole aiempaa työpaikkaansa takataskussa odottamassa. Jotkut valtiolla virkasuhteessa työskennelleet kansanedustajat ovat sen sijaan pitäneet niin sanottua pakastevirkaa odottamassa jopa vuosikymmeniä kestävällä virkavapaallaan.

 

  • Entinen kansanedustaja tarvitsee työtä saadakseen leivän pöytään. Monilla duunaritaustaisilla ovi on kuitenkin mennyt selän takana kiinni, eikä entinen työnantaja ole kakkukahvien kera toivottamassa takaisin, sanoo Myllykoski.

 

Työsuhteessa oleva, kansanedustajaksi valittu työntekijä voi yrittää neuvotella poissaolosta tai työvapaasta. Virkamiehillä on lainsäädäntöön perustuen tyypillistä, että heille myönnetään virkavapaata edustajatoimen ajaksi. Myös esimerkiksi asevelvollisilla ja rauhanturvaajilla on lakiin perustuva oikeus palata aiempaan työhönsä tai vastaaviin tehtäviin palveluksen jälkeen – miksi edustuksellista demokratiaa toteuttavalla kansanedustajalla ei ole tällaista oikeutta?

 

  • Lääkäri, poliisi tai maaseutusihteeri ovat eri viivalla ei-virkahenkilöön nähden edustajantoimen loppumisen jälkeen. Vaaleihin ja kansan luottamuksen saamiseen liittyy aina epävarmuus, mutta entisten kansanedustajien työmarkkina-asemassa on korjausta kaipaavaa epätasa-arvoa. Kysymys on myös edustuksellisen demokratian toteutumisen edellytyksistä, jonka esteeksi ammatti ei saa muodostua, sanoo Myllykoski.

 

Myllykoski vaatii toimenpidealoitteessaan hallituksen ryhtyvän toimenpiteisiin eduskuntaan valitsematta jääneiden tai toimestaan luopuvien kansanedustajien työelämään palaamisen tukemiseksi mahdollistamalla heille työsuhteeseen paluun edustajantoimea edeltäneeseen työpaikkaan.


 

Toimenpidealoite

kansanedustajan mahdollisuudesta palata edustajantoimea edeltävään työsuhteeseensa

 

Edustajatoimestaan luopuva tai eduskuntavaaleissa uudelleen valitsematta jäävä istuva, aiemmin työntekijäasemassa ollut kansanedustaja palaa usein toimen jälkeen takaisin työelämään toimeentulonsa varmistamiseksi. Tässä kirjallisessa kysymyksessä nostetaan esiin edustajantoimesta luopuvien kansanedustajien työmarkkina-asemassa oleva epätasa-arvoisuus, joka liittyy yksityisellä sektorilla työskentelyyn.

 

Ennen edustajantoimeaan esimerkiksi hyvinvointialueen lääkärinä, kunnan teknisenä johtajana tai poliisina työskennelleiden kansanedustajien kohdalla on tyypillistä, että heille myönnetään hakemuksesta virkavapaata virkansa hoitamisesta kansanedustajuuden ajaksi. Virkavapaiden kestot voivat olla hyvin pitkiä, jopa vuosikymmenten mittaisia. Eduskunnan puhemiesneuvoston ohjeessa kuvataan kansanedustajaksi valituksi tulleen valtion virkamiehen virkavapaasta seuraavaa:

 

Eduskuntaan valittu valtion virkamies on suoraan lain nojalla virkavapaana sen ajan, jonka hän on kansanedustajana (esimerkiksi valtion virkamieslain 3 §:n 2 mom.). Jos eduskuntaan valittu kunnan tai muun julkisyhteisön virkamies haluaa virkavapaata viran hoidosta siksi ajaksi, jona hän on kansanedustajana, hänen tulee hakea virkavapaata (kunnallisesta viranhaltijasta annetun lain 27 §:n 2 mom.). Asian luonteen vuoksi kansanedustajan tehtävien hoitamista pidetään sellaisena tilanteena, jossa virkavapaa tulee myöntää (HE 196/2002 vp).

 

Mikäli työntekijä työskentelee yksityisen sektorin työnantajan palveluksessa tai julkisella puolella työsuhteessa tullessaan valituksi kansanedustajaksi, tulee hänen pyrkiä työnantajan kanssa sopimukseen poissaolosta tai työvapaasta. Mikäli asiasta ei päästä sopimukseen, on henkilön käytännössä irtisanouduttava työsuhteestaan tullessaan valituksi kansanedustajaksi. Siinä missä valtion virkamiehille virkavapaata myönnetään lainsäädäntöön perustuen käytännössä poikkeuksetta, on yksityisellä sektorilla työskentelevän henkilön kohdalla mahdollisuus vapaan saamiseksi verraten epävarma.

 

Esimerkiksi ase- tai siviilipalvelusta suorittavien kohdalla työhön paluussa sovelletaan lakia maanpuolustusvelvollisuutta täyttävän työ- ja virkasuhteen jatkumisesta (305/2009), jonka 4§ säädetään seuraavasti:

 

”Palveluksen päättyessä tai keskeydyttyä työntekijällä on oikeus palata ensisijaisesti aikaisempaan työhönsä. Jos tämä ei ole mahdollista, työntekijälle on tarjottava aikaisempaa työtä vastaavaa työsopimuksen tai palvelussuhteen mukaista työtä ja, jos tämäkään ei ole mahdollista, muuta sopimuksen mukaista työtä.”

 

Myös rauhanturvaajien kohdalla laissa sotilaallisesta kriisinhallinnasta (211/2006) 25§ todetaan, että palveluksessa olevalla on oikeus saada vapautusta työstä palvelusuhteen ajaksi sekä palata työhön siten kuin 305/2009 4§ säädetään.

 

Kansanedustajan tehtävä on yhteiskuntamme kannalta monella tavalla merkittävä luottamustoimi, jota hoitava henkilö on kuitenkin esimerkiksi edellä mainittuihin asevelvollisiin tai rauhanturvaajiin verrattuna työmarkkina-asemaltaan turvattomammassa tilanteessa luottamustoimen päättyessä. Tässä toimenpidealoitteessa ehdotetaan, että myös kansanedustajan tehtävän jälkeen työelämään palaavilla olisi oikeus palata aikaisempaan työhönsä tai sitä vastaavaan tehtävään yksityisen sektorin työpaikalla.

 

Koska yksityisen sektorin työnantajat ovat henkilöstömäärältään vaihtelevia, tulisi työvapaaseen oikeuttavasta työnantajan henkilöstömäärästä olla kolmikantainen yhteisymmärrys. Lainsäädännössä voitaisiin esimerkiksi määritellä, että jos työnantajan palveluksessa olevien työntekijöiden määrä on säännöllisesti yli 30 henkilöä, niin työnantajalla on velvollisuus sopia vapaan myöntämisestä edustajantoimen hoitamisen ajaksi. Sopimisvelvollisuuden ohella on syytä harkita myös mahdollisen työvapaan tai muun poissaolon enimmäiskestosta säätämistä rajoittaen vapaan pituuden esimerkiksi kahteen tai kolmeen vaalikauteen.

 

Työmarkkina-asemaan ja työnantajasektoriin kytkeytyvä edustajantoimea hoitavien henkilöiden eriarvoisuus mahdollisen työhön palaamisen suhteen on ongelmallista myös edustuksellisen demokratian toteutumisen kannalta. Kansanedustajaksi valituksi tulemisen seurauksien tulee olla henkilöstä tai hänen asemastaan riippumatta yhtäläisiä, jota voidaan pitää edustuksellisen demokratian vahvistamisen kannalta myönteisenä tavoitteena.

 

Edellä olevan perusteella ehdotan,

että hallitus ryhtyy toimenpiteisiin edustuksellisen demokratian tasa-arvoistamiseksi mahdollistamalla paremmin työsuhteessa työskennelleen kansanedustajaksi valituksi tulleen henkilön palaamisen edustajantoimea edeltäneeseen työpaikkaansa.

Monilla aloilla työnteko ei ole enää tiukasti sidottu aikaan tai paikkaan, joka asettaa uusia haasteita myös työlainsäädännölle. Kansanedustajat Jari Myllykoski ja Pia Lohikoski ovat tehneet lakialoitteet, joissa esitetään työlainsäädäntöön työntekijöiden oikeuksia ja työhyvinvointia vahvistavia parannuksia.

Lohikosken lakialoitteessa esitetään työntekijälle oikeutta etätyöhön, jos työtä voi tehdä työpaikan ulkopuolella ilman kohtuutonta haittaa työnantajalle. Myllykosken lakialoitteessa puolestaan esitetään työaikalain muutoksia, joilla puututaan niin sanotulla saldoleikkurilla tehtävään työaikasaldojen yksipuoliseen leikkaamiseen.

– Työelämän suuret muutokset ovat viime vuosina koskeneet nimenomaan siirtymistä etätyöaikaan. Sen lisäksi krooninen kiire on lisääntynyt ja työajan liukuminen on jatkuvaa ilman mahdollisuutta palautumiseen. Työlainsäädäntöä tulee päivittää nykypäivään niin, että työntekijän hyvinvoinnista huolehditaan paremmin, Lohikoski ja Myllykoski toteavat.

Etätyöoikeuden lisäksi Lohikosken aloitteessa esitetään tarkennuksia työnantajan velvollisuuksiin huolehtia esimerkiksi työergonomiasta myös kotona. Myllykoski esittää aloitteessaan työaikalakiin työnantajalle erityistä huolehtimisvelvoitetta, jolla taataan työntekijälle kuuluva asianmukainen palautuminen tai muu korvaus kaikesta tehdystä työstä.

– Kysymys on työntekijöiden oikeuksista ja hyvinvoinnista. Työhyvinvoinnin puutteista koituu yhteiskunnalle ja yrityksille vuosittain miljardiluokan lasku. Työntekijöistä huolehtiminen on vastuullista politiikkaa, sanovat edustajat.

TIEDOTE 26.1.2023

Vapaa julkaistavaksi


VAS Myllykoski: Alkon verkkokaupasta tulppa verovuotoon

Ulkomaisten verkkokauppojen kautta suoraan suomalaisille kuluttajille toimitetun alkoholin määrä on kasvanut räjähdysmäisesti viimeisten vuosien aikana. Maahamme toimitetaan Tullin ja Verottajan mukaan vuosittain kymmeniä miljoonia litroja alkoholijuomia, joista vain prosentista maksetaan asianmukaiset verot. Alkoholin virta verkkokaupan kautta rapauttaa verotulokertymää ja jäljelle jää vain pienen pieni tilkka, josta alkoholihaittojen torjunta ei juuri kostu.

Vasemmistoliiton kansanedustaja Jari Myllykoski on jättänyt eduskunnassa toimenpidealoitteen, jossa ehdotetaan hallituksen valmistelevan alkoholilakiin muutoksia, joilla mahdollistettaisiin Alkolle verkkokaupan kautta tapahtuva etämyynti suoraan kuluttajille.

  • Nyt on viimeisiä hetkiä havahtua siihen, että sosiaali- ja terveysministeriön itsepintainen ja asenteellinen alkoholin verkkokaupan vastustaminen on yhtä turhaa kuin Don Quijoten taistelu tuulimyllyjä, eli ulkomailta tapahtuvaa etämyyntiä vastaan, Myllykoski toteaa.

Alkolla on tällä hetkellä hyvin toimiva ja valikoimaltaan laaja verkkokauppa, joka olisi mahdollista valjastaa suoraan kuluttajille tehtävän etämyynnin hyödynnettäväksi. Muutoksella Alko pystyisi vastaamaan paremmin alkoholimarkkinoiden kilpailuun. Kotimaisella verkkokaupalla on myös paremmat mahdollisuudet tukea kustannusahdingossa kamppailevaa kotimaista pienpanimoteollisuuttamme.

  • Etämyyntiä vastaan on harattu ministeriössä pitkään. Koronan aikana pienpanimoiden ahdinkoa helpottamaan tehdyn määräaikaisen verkkokaupan mahdollistavan lakialoitteen allekirjoitti yli sata kansanedustajaa. Tämä ei kuitenkaan aiheuttanut ministeriössä edes pientä evän heilahdusta. Neliraajajarrutuksesta saattaa kuitenkin seurata Alkon mahdolliselle verkkokaupalle vastaavaa, miten on käymässä Veikkauksen rahapelimarkkinoille – monopoli on murtumassa. Maailman muuttumisen näkee parhaiten, kun muistaa pitää silmät auki, sanoo Myllykoski.

Toimenpidealoite

Alkon verkkokaupan kautta tapahtuvan etämyynnin sallimiseksi

Eduskunnalle

Tässä toimenpidealoitteessa ehdotetaan hallituksen valmistelevan alkoholilain muutoksen, jolla mahdollistettaisiin Alkolle verkkokaupan kautta tapahtuva etämyynti. Ehdotuksen mukaisella muutoksella halutaan osaltaan vastata alati lisääntyvään alkoholin ulkomaiseen verkkokauppaan ja siihen kytkeytyvään valtion verotulojen menetykseen. Esimerkiksi vuonna 2021 ulkomaisista verkkokaupoista tilattiin Verohallinnon mukaan 33 miljoonaa litraa alkoholijuomia, joista vain prosentista maksettiin asianmukainen valmistevero. Verohallinnon arvion mukaan valtio menettää vuosittain arviolta 80–100 miljoonaa euroa verotuloja.

Alkoholin ulkomaisen verkkokaupan määrä on kasvanut valtavasti viimeisten vuosien aikana. Muutokset ulkomaisten verkkokauppojen toimintatavoissa kuljetusyritysten valinnan suhteen on siirtänyt vastuun veron maksamisesta vahvemmin kuluttajan itsensä hoidettavaksi. Tällä hetkellä sosiaali- ja terveysministeriö pitää itsepintaisesti kiinni kannasta, jossa alkoholin ulkomailta Suomeen tapahtuvaa etämyyntiä tai alkoholijuomien luovuttamista kohdellaan alkoholilain vastaisena. Epäselvästä oikeustilasta huolimatta alkoholin tuonti kasvaa kasvamistaan, mikä lisää alkoholimarkkinoiden hallitsemattomuutta vaikeuttaen Alkon kilpailuasemaa. Siksi tilanteeseen olisi syytä puuttua tekemällä lainsäädännöllisiä muutoksia, jotka mahdollistavat Alkolle oikeuden etämyyntiin.

Tällä hetkellä Alkolla on toimiva ja valikoimaltaan laaja verkkokauppa, jonka kautta ostokset voi tilata noudettavaksi myymälään tai Alkon noutopisteeseen. Etämyynti, eli käytännössä alkoholin kotiinkuljetus ei kuitenkaan ole tällä hetkellä mahdollista, joka luo käytännössä merkittävän kilpailuedun ulkomaisille alkoholin verkkokaupoille. Yritykset torjua alkoholin verkkokauppaa ovat olleet laihoja, jolloin valtiolta jää saamatta verotuloja maahan virtaavista alkoholijuomista, mutta samalla tuodun alkoholin käytöstä koituvat kansanterveydelliset kustannukset lankeavat kuitenkin valtion maksettavaksi. Tämän lisäksi tuotava alkoholi on ikärajavalvonnan ja tuotteiden turvallisuutta koskevan sääntelyn ulkopuolella.

Sallimalla Alkolle etämyynti voidaan paitsi osaltaan vastata paremmin kilpailussa ulkomaiseen etämyyntiin ja siten vahvistaa Alkon kilpailuasemaa alkoholimarkkinoilla, joka vaikuttaa positiivisesti myös valtion tuloihin. Tämän lisäksi muutoksella voidaan tukea esimerkiksi kotimaisten pienten alkoholinvalmistajien elinkeinotoimintaa parantamalla heidän tuotteidensa saatavuutta.

Edellä olevan perusteella ehdotan / ehdotamme,

että hallitus ryhtyy toimenpiteisiin alkoholilain muuttamiseksi tavalla, joka mahdollistaa Alkolle verkkokaupan kautta tapahtuvan etämyynnin kuluttajille.

Tiedote 10.1.2023

Julkaisuvapaa

 

Suomen metsissä rehottaa omaan hiilinieluun ampumisen kulttuuri.

 

Vasemmistoliiton kansanedustaja Jari Myllykoski perää maan hallitukselta nopeita toimia ensiharvennushakkuiden lainvastaiseen tilaan, joka on myrkkyä hiilinieluille.

 

Suomen metsäkeskuksen tekemä laaja selvitys paljasti ensiharvennuksessa tapahtuneet karkeat hölmöilyt ja laittomuudet. Metsäkeskuksen selvityksen mukaan ensiharvennusmetsiä harvennetaan kauttaaltaan liian rajusti. Tutkitusta kohteesta yksikään ei ollut suositusten mukainen, ja noin 60% kohteista oli lainvastaisesti hoidettu. Yksittäinen ja suurin syy on ylileveät ajourat ja niiden yliavarat risteyskohdat, jotka saavat aikaan sen, että puustoa oli hakattu liian harvaksi. Jatkuessaan tällä toiminnalla on pitkäaikaiset negatiiviset vaikutukset talousmetsiemme hiilensidontaan.

 

  • Kun Metsäkeskus toteaa, että harvennukset oli tehty niin rajusti, ettei kiertoajan toista harvennusta voida tehdä lainkaan, tarkoittaa tämä, että ennen päätehakkuuta jää metsän omistajalta yksi tilipäivä väliin, sanoo Myllykoski

 

Helsingin yliopiston maatalous-metsätieteellisessä tiedekunnassa tehdyn tuoreen pro gradu -tutkielman perusteella arvioidaan, että suositukset ylittävillä harvennuksilla metsät tuottavat keskimäärin 15 prosenttia vähemmän runkopuuta koko kasvatusaikana. Tämä heikentäisi hiilinielua simuloidun kiertoajan aikana keskimäärin 38 tonnia hehtaarilla. Metsäomistajalle tästä arvioidaan koituvan jopa 1 000 euron tulonmenetystä hehtaarilta.

 

Tutkimukseen perustuen voidaan todeta, että rajut harvennukset haittaavat metsien kasvua, ja näin ovat osasyynä Suomen hiilinielun heikkenemiseen.

 

Myllykoski kysyykin kirjallisella kysymyksellään:

 

Mihin välittömiin toimenpiteisiin Hallitus ryhtyy laittomien ensiharvennuksen pysäyttämiseksi, jotka heikentävät suomalaisen metsähiilinielujen tilaa, muodostavat kansallisesti korvausvelvoitteita EU:lle ja aiheuttavat metsäomistajille taloudellisia tappioita?


 

Kirjallinen kysymys

ensiharvennushakkuista

 

Eduskunnalle

Suomen metsäkeskuksen tekemän laajan selvityksen mukaan ensiharvennusmetsiä harvennetaan liian rajusti kauttaaltaan. Yksikään tutkitusta kohteesta ei ollut suositusten mukainen, ja noin 60% kohteista oli jopa lainvastaisesti hoidettu. Ylileveät ajourat ja niiden yliavarat risteyskohdat saivat aikaan sen, että puustoa oli hakattu liian harvaksi. Metsäkeskuksen mukaan harvennukset oli tehty niin rajusti, ettei kiertoajan toista harvennusta voida tehdä lainkaan.

 

Tuoreen pro gradu -tutkielman perusteella arvioidaan, että suositukset ylittävillä harvennuksilla metsät tuottavat keskimäärin 15 prosenttia vähemmän runkopuuta koko kasvatusaikana. Tämä heikentäisi hiilinielua simuloidun kiertoajan aikana keskimäärin 38 tonnia hehtaarilla. Metsäomistajalle tästä arvioidaan koituvan jopa 1 000 euron tulonmenetystä hehtaarilta.

 

Suomen Metsäkeskus jatkoselvitti tätä ensiharvennuksen lainvastaista ja koko ajan huonompaan suuntaan ajautunutta hakkuutoimintaa ensiharvennusten laatua tavanomaista tarkemmin Keski-Suomessa. Keski-Suomessa nyt tehty tarkempi selvitys antaa suuntaviivoja siihen, mikä ensiharvennusten taso on koko maassa. Metsäkeskus arvioi, että jos valtakunnallinen selvitys tehtäisiin yhtä tarkasti kuin Keski-Suomessa, niin arvio laadusta huononisi entisestään.

 

Voidaan siis tutkimukseen perustuen todeta, että rajut harvennukset haittaavat metsien kasvua, ja näin ovat osasyynä Suomen hiilinielun romahtamiseen. Tämän lisäksi metsän arvo laskee. Trendi on ollut nähtävissä alan toimijoiden mukaan jo vuosia, ja selvitys vahvistaa asian.

 

Edellä olevan perusteella ja eduskunnan työjärjestyksen 27 §:ään viitaten esitän asianomaisen ministerin vastattavaksi seuraavan kysymyksen:

 

Mihin välittömiin toimenpiteisiin Hallitus ryhtyy laittomien ensiharvennuksen pysäyttämiseksi jotka heikentävät suomalaisen metsähiilinielujen tilaa, muodostavat kansallisesti korvausvelvoitteita EU:lle ja aiheuttavat metsäomistajille taloudellisia tappioita?