Blogi

Viime viikolla Helsingin Sanomissa uutisoitiin järkyttävästä nepalilaisissa ravintoloissa paljastuneesta vyyhdistä, jossa heikossa asemassa olevia työntekijöitä on käytetty törkeästi hyväksi ja työolosuhteet ovat olleet ihmisarvoa loukkaavia. Tästä virinnyt keskustelu mm. alipalkkauksen kriminalisoinnista ja ammattiliittojen kanneoikeudesta on tervetullutta, mutta samalla on ihmeteltävä miksi osa oikeistosta on lähtenyt jarruttamaan näitä välttämättömiä uudistuksia.

Nimenomaan rehellinen yrittäjä kärsii jos kilpailija saa epäreilua etua markkinoilla polkemalla työvoimakustannuksia ja kiertämällä veroja. Työehtosopimuksen mukaisen palkan maksaminen pitäisi olla itsestäänselvyys. Tähän liittyy myös harmaa talous, jonka kitkeminen lähes pysähtyi edellisellä hallituskaudella. Rakennusalalla käyttöön otettua pakollista veronumeroa ei ole laajennettu, vaikka tällä uudistuksella verotuloja saatiin lisää yli 100 miljoonaa euroa vuodessa.

Seuraavaan hallitusohjelmaan tarvitaan kirjaus siitä, että veronumeron käyttöä laajennetaan mm. majoitus- ja ravitsemusalalle, kiinteistöpalvelualalle, telakkateollisuuteen, teknologiateollisuuteen sekä sosiaali- ja terveysalalle. Myös verohallinnon suositteleman ns. fiskaalisen kassajärjestelmän käyttöönotolla voitaisiin arvioiden mukaan kasvattaa verotuloja 120-140 miljoonaa euroa vuodessa.

Ulkomaalaisen työvoiman hyväksikäyttö ei rajoitu pelkästään ravintola-alalle vaan on nyt iso ongelma mm. telakoilla. Työvoiman saatavuusharkinnan poistaminen pahentaisi tilannetta entisestään ja olisi siten kestämätöntä. Sen sijaan työehtojen ennakko- ja jälkivalvontaa tulisi parantaa merkittävästi ja tilaajavastuuta uudistaa ketjuvastuuksi. Aluehallintovirastojen työsuojelun riittämättömät resurssit nousivat esiin viimeistään vanhuspalveluiden laiminlyöntien kohdalla. Tämä asia on hoidettava kuntoon ja rahoituskin siihen on olemassa kun harmaata taloutta torjuvia uudistuksia lähdetään viemään eteenpäin.

Julkaistu 3.4.2019 Länsi-Suomi -lehdessä.

Viime päivinä on käyty keskustelua ruoasta ja lihaverosta, jolle en itse lämpene. Lihaveron sijaan voitaisiin ajatella luomun, lähiruoan ja kasvisperäisten elintarvikkeiden kevyempää verotusta ja niiden suosimista erityisesti julkisissa hankinnoissa kuten koulujen ja sairaaloiden ruokailuissa.

Silloin päättäjät pohtivat mitä pöytään laitetaan ja ympäristölle kaikkein haitallisimman ulkomaalaisen tuontilihan osuutta saadaan vähennettyä. Poliittisilla irtopisteillä ei pysäytetä ilmastonmuutosta, mutta julkisilla hankinnoilla on iso vaikutus. Lisäksi on hyvä kannustaa kansalaisia tekemään kestäviä valintoja ruoan suhteen.

...lue lisää

Vasemmistoliiton kansanedustaja Jari Myllykoski peräänkuuluttaa sote- ja maakuntauudistuksen valmistelun jatkon turvaamista ja paluuta uudistuksen alkuperäisiin tavoitteisiin.

– Pääministeri Sipilän mukaan he keskustassa jatkavat maakuntien uudistamista täysillä, mutta todellisuudessa edessä voivat olla satojen henkien YT-neuvottelut. Sipilän poliittinen harakiri jättää maakuntien sote-valmisteluorganisaatiot pulaan, Myllykoski sanoo.

– Voin kertoa, että esimerkiksi Satakuntaliitossa ei tilanteelle hurrata. Hallitus on poliittisista syistä pitkittänyt epätietoisuutta valmisteluorganisaatioissa.

Myllykoski pitää erityisen vastuuttomana hallituksen tapaa pyörittää sote-teatteria vielä siinä vaiheessa, kun markkinamallin törmääminen seinään oli jo kaikille selvää.

– Tosiasiat olisi pitänyt tunnustaa ajoissa. Olemme jatkuvasti toistaneet, että sote-uudistus pitää toteuttaa, mutta ilman toteuttamiskelvotonta markkinamallia. Nyt on tärkeää varmistaa jatko valmistelun rahoitukselle hallituksen ja eduskunnan vaihtuessa.

– Maakunnat tarvitsevat verotusoikeuden ja vapauden päättää siitä, kuinka palvelut tuotetaan. Kun nämä turvataan niin uudistus voidaan saattaa vastuullisesti maaliin.

Lisätiedot:

Kansanedustaja Jari Myllykoski

Puh. (09) 432 3119

jari.myllykoski@eduskunta.fi

 

Vasemmistoliiton kansanedustaja Jari Myllykoski on jättänyt kirjallisen kysymyksen ammatillisen koulutuksen tilanteesta. Myllykoski on huolissaan työssäoppimista painottaneen reformin ja n. 200 miljoonan euron leikkauksien vaikutuksista koulutuksen laatuun.

– Opettajien, opiskelijoiden ja yhä enemmän myös yrittäjien taholta tulee jatkuvasti viestiä siitä, kuinka lähiopetuksen määrä on puutteellista ja osaamisen taso heikkenee. Työssäoppimisjaksoilla opiskelijat saatetaan laittaa tekemään pitkiksi ajoiksi rutiininomaisia aputöitä ilman aitoa oppimismahdollisuutta, Myllykoski sanoo.

...lue lisää