Uncategorized

Kansalaisaloite tukee valtiojärjestyksen lähtökohtia kansanvallasta ja kansalaisten osallistumismahdollisuuksista. Siksi sen vaalimisen pitää olla lainsäätäjien sydämenasia.

Kansalaisaloitteiden käsittelyn jatkuvuuden turvaaminen yli vaalikauden on perusteltua myös siksi, että sen aihe ja tekijät ovat olemassa riippumatta eduskunnan ja hallituksen vaihtumisesta vaaleissa. Kuten on todettu: "vaikka kansanedustajat vaihtuvat, kansa ei vaihdu".

Nyt olemme kuitenkin tilanteessa, jossa kansalaisaloitteen käsittely eduskunnassa päättyy vaalikauden loputtua. Tällöin aloite raukeaa. Tämä merkitsee sitä, että vaalikauden lopussa ei enää kannata tuoda kansalaisaloitetta eduskunnan käsittelyyn.

Olen kansanedustajien Annika Lapintie (vas), Matti Semi (vas), Li Andersson (vas), Kari Uotila (vas), Markus Mustajärvi (vas), Hanna Sarkkinen (vas), Paavo Arhinmäki (vas), Silvia Modig, Aino-Kaisa Pekonen (vas), Kristiina Salonen (sd), Johanna Karimäki (vihr), Sari Tanus (kd), Kimmo Kivelä (sin), Olli-Poika Parviainen (vihr), Hanna Halmeenpää (vihr), Eeva-Johanna Eloranta (sd) ja Ari Jalonen (sin) kanssa allekirjoittanut ja jättänyt lakialoitteen, jolla nykyistä lakia korjattaisiin ja kansalaisaloitteet tehtäisiin riippumattomiksi vaalikausista. Onhan kansalaisten tahtotila niiden taustalla kerran osoitettu, eikä sitä eduskunnan vaihdos muuksi muuta.

Toivon, että nyt virinnyt julkisuuskeskustelu johtaa toimenpiteisiin ja aiheesta tehty lakialoite (LA 3/2017 – Myllykoski) kaivettaisiin naftaliinista.

Jos kansalaisaloite saisi 50 000 nimeä täyteen juuri kuuden kuukauden määräajan puitteissa tämän vuoden loppupuolella, sitä ei ehdittäisi luultavasti enää käsitellä tämän vaalikauden aikana. Vaalien jälkeiseen aikaan sitä taas ei välttämättä voitaisi jättää, sillä aloite on jätettävä väestörekisterikeskuksen tarkastuksen jälkeen puolen vuoden sisällä eduskunnan käsittelyyn.

Vain kaksi kansalaisaloitetta on toistaiseksi tullut eduskunnan hyväksymäksi, aloite tasa-arvoisen avioliittolain puolesta sekä äitiyslakialoite.

Osa aloitteista on saanut aikaan nenän nyrpistelyä kansanedustajissa, ja aloitteita on haluttu jättää vaille kunnollista eduskuntakäsittelyä. Kansalaisaloitteiden hautaaminen valiokuntaan ei ole kuitenkaan niiden arvon mukaista. Ei, vaikka osa aloitteista olisi itselle epämieluisia.

Se, minkälaisen käsittelyn kukin kansalaisaloite saa, riippuu pitkälti asianosaisen valiokunnan harkinnasta. Myös perustuslakivaliokunnalla on sanottavansa, sikäli kun aloitteella on kytkentä perustuslaissa turvattuihin oikeuksiin. Valiokunta voi perusteellisen valmistelun ja kuulemisten jälkeen laatia kansalaisaloitteesta mietinnön ja ehdottaa täysistunnolle sen hyväksymistä tai hylkäämistä. Valiokunta voi myös päättää suoraan, että kansalaisaloitteen käsittelystä luovutaan, eikä täysistuntokäsittelyyn edetä. Vasemmistoliitto on tehnyt selvän periaatepäätöksen: jokainen kansalaisaloite, sisällöstä riippumatta, ansaitsee rehdin käsittelyn ja valiokunnan tekemän mietinnön.

Vasemmistoliiton kansanedustaja Jari Myllykoski varoittaa hallitusta koskemasta työntekijöiden irtisanomissuojaan. Kehysriihessä hallitus linjasi irtisanomissuojan heikentämisestä pienissä yrityksissä ja perusteettomien määräaikaisten työsopimuksien sallimisesta alle 30-vuotiaille työttömille.

- Pidän valitettavana, että talouden kasvaessa ja viennin vetäessä hallitus suunnittelee yhä uusia hyökkäyksiä työntekijöitä kohtaan. Tällaiset esitykset ovat omiaan vaarantamaan työmarkkinarauhan ja kansalaisilta saadun palautteen perusteella tori saattaa täyttyä äärimmilleen jos näitä viedään eteenpäin, Myllykoski sanoo.

...lue lisää

Hallitus on löytämässä oikean narun mistä pitää vetää alkoholilain kokonaisuudistuksessa. 2.8 uutisoitiin, että hallituspuolueiden eduskuntaryhmissä on halua siirtää anniskelua ravintoloihin ja laskea ravintoloissa myytävän alkoholin arvonlisäveroa.

– Uudistus toisi alalle takaisin tuhansia työpaikkoja, joita on osittain menetetty EU-jäsenyyden aikana voimakkaasti kasvaneen alkoholin matkustajatuonnin vuoksi, sanoo Myllykoski.

Matkailu- ja ravintola-alan (MaRa) tilastojen mukaan alalta on menetetty n. 20 vuoden aikana 10 000 – 15 000 työpaikkaa. Tämä on ymmärrettävää, sillä vastaavana aikana ravintoloiden osuus kokonaismyynnistä on pudonnut kahdestakymmenestä kymmeneen prosenttiin. 

Alkoholiin liittyvistä työpaikoista tälläkin hetkellä kuusi kymmenestä on ravintoloissa. Uudistus ohjaisi kulutusta nykyistä enemmän ravintoloihin palveluiden pariin.

– Lisäisikö tämä alkoholin kulutusta, sitä en tiedä, mutta se mahdollistaisi kotona juomisen määrän vähenemisen kun tarjoiltavan alkoholin hinta olisi lähempänä hyllystä ostetun kanssa. Tuota palvelualojen työllistävää vaikutusta on sinällään vaikea ohittaa, eli rohkeutta hallitus.

– Uskokoon ken haluaa, mutta tämä voisi osaltaan muuttaa suomalaista alkoholikulttuuria. Voisimme ottaa askeleen haaveilemaamme eurooppalaiseen juomakulttuuriin, eikä vain askelta Viroon ja lastin kanssa takaisin.